Jokainen vähänkin 1900-luvun historiaa tunteva tietää, että Suuri ja Mahtava Neuvostoliitto ei ollut kuuluisa laadukkaista tai luotettavista kulutustavaroistaan saatika ylenpalttisesta tuotevalikoimastaan. Jopa kalliimmat tuotteet, kuten autot/yms. olivat surkeita. Tästä oli vastuussa sosialistinen talousjärjestelmä. Kilpailuttamattomassa taloudessa valmistajilla ei ole tarvetta laadunvalvonnalle saatika tuotekehittelylle. Usein väitellessäni (turhaa toimintaa) kiihkokommunistien/neuvostofanien kanssa minulle esitetään argumentit "mutta Neuvostoliittohan oli maailman johtavia aseiden, kameraobjektiivien ja avaruusteknologian kehittäjiä!" ja "Sosialismihan toimii täydellisesti, amerikkalaiset kapitalistisiat ovat aivopesseet tedät kaikki!". Puuttumatta jälkimmäisen väittämän idioottimaisuuteen, ensimmäinen on totta. Mutta Neukkujen menestys ei kumarra kommunismille. Ironisesti Neuvostoliiton merkittävimmät tekniset innovaatiot ja parhaimmat tuotteet ovat kilpailun tulosta. Kylmä sota antoi Neuvostotieteelle kilpailijan, amerikkalaiset.
Aseteknologian saralla Neuvostoliitto teki merkittäviä läpimurjoja. Suihkuhävittäjiä, jalkaväenaseita, panssariajoneuvoja ja pst.ohjuksia kehitettiin valtavasti ja suurella rahalla. Satelliittikamerat ja raketit kuuluivat politbyron ykköskohteisiin. Sosialismilla ei ollut mitään tekemistä tämän kanssa, muuten kuin propagandassa. Neukkujen piti jatkuvasti kilpailla Yhdysvaltain ja muun lännen kanssa. Mig- ja Shukoi hävittäjät kilpailivat F-sarjan ja brittiläisen ilmailun tuotosten rinnalla, Tupolev oli napit vastakkain Boeingin kanssa ja M-16 vs. AK väittely jatkuu edelleen.
Mig 25 esimerkiks
i aiheutti raskaasti päänvaivaa USAAF:ille ja RAF:ille, kuin myös eeppisen F-15- ilmaherrushävittäjän arkkivihollinen Sukhoi Su-27. Panssariajoneuvojen suhteen BMP 1,2 ja 3 ovat saaneet suurta suosiota, mutta eivät ole osoittautuneet kovin käyttäjäystävällisiksi. Neuvostopanssarit ovat aina luottaneet massan voimaan, mutta T-72 ja T-80 ovat suhteellisesti laadukkaita panssareita; T-80 oli ensimmäinen tankki, jossa oli kaasuturbiinimootori, millain
en löytyy nykyään mm. ehkä parhaasta vaunusta markkinoilla, M1 Abramsista. Huolimatta Neuvostoliiton valtavista ponnisteluista, lännen sotakalusto pyyhkii punakoneilla lattiaa tarpeen tullen: Lähi-Idän aavikoilla 60- luvun jälkeen sodituissa sodissa neuvostokalusto on ollut lähes poikkeuksetta häviävällä puolella. Toki tähän on vaikuttanut moni muukin kuin pelkkä kalusto, mutta ainakaan neuvostojen koneet eivät ole pelastaneet ketään tappiolta.
Automaik Kalashinkov mallia 1947 on ehdottomasti tunnetuin neuvostoaseista. Uskomaton luotetavuus ja helppokäyttöisyys ovat tehneet siitä maailman suosituimman ja tuotetuimman tuliaseen maailmassa. NL pakkasi miljoonia kivääreitä ympäri maailmaa kaikille halukkaille. On mahdollista sanoa, että AK-47 on ehkä maailman menstyksekkäin ase. Perusaseeksi yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa yleistyökalua saa hakea. Saksalaisen Sturmgewehr Stg 44:än äpärälapsi elää edelleen. Mainittava on kuitenkin, että kun vaaditaan korkean tason suorituskykyä, H&K ja FN tarjoavat nykypäivänä tarkepia, kevyempiä, yhtä luotettavia ja tehokkaampia kivääreitä. AK- kiväärit eivät ole tähtäimen sijoitksesta ja ergonomisita ratkaisuista johtuen eityisen tarkkoja.
Sen sijaan Venäläiset tarkkuuskiväärit, etunenässä SVD Dragunov, ovat huippuluokkaa. Neuvostoliittolaiset kameraobjektiivit ovat jossain määrin kuuluisia. Mistä niiden alkuperä lienee? Tarkkuuskiväärien kiikaritähtäimissä ja satelliittikameroissa.
Neuvostoliittolaisiin, nykyään venäläisiin, aseisiin kohdistuu uskomaton määrä hypetystä. Hävittäjäkoneet ovat ehkä kaikista ylistetyimpiä. Suuri osa hypetyksestä juontaa juurensa antiamerikkalaiseen asenteeseen, jossa pikemmnikin nuijitaan NATO:n kalustoa ja sitten vain ilmoitetaan että Venäläiset tekivät parempia. Neuvostoliiton asearsenaali ja avaruusteknologia olivat maan edistyneimmät osat, parhaat palat ja suurimmat saavutukset. Sosialismi romutti maan muut tuotokset, mutta koska sotilasmahtina neukuilla oli kilpailijanaan amerikkalaiset, aseet olivat edes kunnollisia.
Neuvostoliitto ei kestänyt asevarustelukilpaa sikarikkaiden jenkkien kanssa, ja budjeteissa kaikilta muilta osa-aluielta nipistettiin varoja sotilasbudjettiin. Amerikkalaiset pystyivät huoletta suoltamaan käsitämättömiä summia armeijalleen. Muutenkin, yleinen elintaso heijastui aseteknologiaan: lännessä commodore kuusnepa oli jokapojan pelikone, Neukkulassa tietokoneet olivat suurten tiedemiesten yksityisoikeuksia. Neuvostoliittolaisissa hävittäjissä ja taisteluhelikoptereissa olevat tutka- ja tähtäysjärjestelmät ovat antiikkisia amerikkalaisiin verrattuna.
Kaikenkaikkiaan Neuvostoliittolaiset sotakoneet olivat neuvostokommunismin parasta/pahinta antia. Kommunismi ei olisi voittanut kapitalimia perinteisin asein, vaikka sen omat aseet olivatkin kovin kapitalistisen kilpailun tulosta.
